Ukuqonda Ukucinga Okukhuthaza Abathengi Ukuthenga
Indlela Abantu Abazichaza ngayo
Ingcamango yolwazi igxile kwiindlela abantu abazichaza ngayo kwaye bakubekaphi kwindawo yokusingqongileyo.
Iingcali ze-Identity zinomdla kwizigqibo , izifiso, ukukhathazeka kunye neemfuno zabantu. Iingcamango zobuninzi zinezicelo ezisebenzayo ekwakheni iiprofayili zabathengi kwaye isiseko sokwakheka kwemarike. Abantu abavumi ukuba bahle kakhulu ngokuhlalutya zabo iimpawu okanye ukutyhila izizathu ezibangelwa zizathu zabo. Kuthetha ukuba ukuveza imibuzo yocwaningo kubathathi-nxaxheba kwisakhelo sesazisi kubangela ukuphendula ngokuthe ngqo, ukunyaniseka nokuphendula.
Ibhokisi eliMnyama labathengi
Abathengi badlula kwiqela lamanqanaba endleleni yokuthenga . Abathengi bathi batyhutyhile nge-funnel yokumaketha , emele ukuzinikela ekuthengeni. Kulula ukugxila ekuhambeni kwabathengi ngokusebenzisa le ngxowa ngaphandle kokuqonda ngokwenene oko kuqhuba le ntshukumo. Ukuphuhlisa iiprofayili zabathengi yinkqubo yokucwangcisa imakethe eyenzelwe ukujonga ukucinga komthengi.
Ukusetyenziswa kweengcamango zeengcamango ekuqhubeni uphando lweemakethe kunokwenza kube lula ukuba abathathi-nxaxheba bezophando banikeze iimpendulo ezijule kwaye ezifanelekileyo kubaphengululi imibuzo. Xa ukubuza ngokuthe ngqo kukhokelela kwizimpendulo ezingaphezulu, ukusetyenziswa kweengcamango zengqiqo kwiphando elungileyo kunokudala ingxoxo engokwemvelo kunye nabathengi.
Ukuphucula iSigaba sakho seMakethe
Iingcamango ezibini ezisisiseko kwinkqubo yokuqonda ingcamango yembono kunye nobungqina besazisi, kwaye zombini zisekelwe kwizinto ezibonakalayo. I-Phenomenology yinto yokufunda ngamava olwazi abantu abanalo malunga neendawo zabo. Ukugxilwa kwezinto eziphambili kwimeko yamava umntu wokuqala. Ngophando lweemarike olulinganisiweyo, i-phenomenology yiseko leqela lokugxila , amajelo omagazini, kunye nodliwano-ndlebe. Kuphando olusekelwe kwifilosofi yenzululwazi, abathathi-nxaxheba banikela ingxelo malunga namava abo, kwaye ngokwenza njalo, batyelela ulwazi abanalo kuphela.
Iingcamango zengqondo zivela kwizinto eziyingozi kunye neuroscience . Iingorists zengqiqo zinomdla kwindlela umhlaba ubonwa ngayo kwaye ulungelelaniswe ngumbono wengqondo. Xa abaphandi beemarike basebenzisa ingcamango yokuqonda njengesizathu semibono yabo, banokucela ukuba abathathi-nxaxheba baphendule baze baxubushe ngamanyathelo okwenyama ekuqhutyweni kolwazi. Ezi nyathelo ziqwalasela, ziphindaphinda, zibuyise, kunye nekhowudi.
Indlela abantu abachonga ngayo iinkcukacha
Kuphela malunga neenkcukacha ezisixhenxe zeenkcukacha zingagcinwa kwimemori yethu yexeshana kunaliphi na ixesha. Ingqondo yomntu kufuneka ihlaziye ulwazi ukuze igcine imemori yesikhashana.
Xa ininzi yolwazi sele ihlaziywa ngokwaneleyo, ubuncinane beenkcukacha zihanjiswe kwimemori yesikhathi eside, apho ingafumaneka khona ngaphandle kokuhlaziya okuqhubekayo. Iimpawu zengcaciso ezingaphendulwanga ngokuqhubekayo ukwenzela ukuba bakwazi ukuhlala kwimemori yesikhatshane, okanye bangahlaziywa ngokwaneleyo ukuba baye ememori yesikhathi eside, bayalilibala. Ukusebenzisa izibhengezo zolwazi kwimemori yexesha elide, ezo zixhobo zolwazi kufuneka zibuyiselwe kwimemori yokusebenza ukuze zifumaneke.
Uninzi lwexesha, lolu hlobo lwenkqubo yolwazi luyenzeka ngaphandle komzamo wethu ocacileyo. Kuphela kuphela xa ulwazi lunzima okanye lwangaphandle kumava ethu afunekayo ukuba sizame ukukhumbula ngeenjongo zolwazi. Ngenxa yokuba ezi nkqubo zenzeke ngokuzenzekelayo, abathathi-nxaxheba kwimigangatho yocwaningo abanokuthi bathabathe kwiingcamango zabo neemvakalelo zabo.
Oko kwathiwa, ukuba ngaba bathathi-nxaxheba baphendulwa imibuzo efana nale, "Yintoni oye yabona kuqala ngemveliso?" okanye "Udibanise nantoni na loo mveliso?" banokukwazi ukucinga ukucinga kwabo.